Hankinnat kuntoon

Kunnissa tehdään suuri määrä julkisia hankintoja. Helsinki ostaa ison osan palveluistaan yksityisiltä yrityksiltä ja yhteisöiltä. Siksi on myös huolehdittava, että hankintaosaaminen kasvaa entisestään ja, että hankintaa tehdään suunnitelmallisemmin.

Julkisten hankintojen volyymi on Suomessa vuositasolla noin 35 miljardia euroa, Helsingissä noin 2,5 miljardia euroa. Hankintamenettelyn iso ongelma on erityisesti syntyneiden sopimusten valvonnassa. Tällä hetkellä moniin räikeimpiinkään rikkomuksiin ei puututa siksi, että valvontaan kohdennetut resurssit ovat liian pienet niin hankintayksiköissä, aluehallintovirastoissa kuin urakoitsijallakin. Helsingissä valvontaan on panostettava erityisesti, jotta voisimme olla maan ykkönen sosiaalisesti vastuullisena toimijana. Vastuullisuuskriteereitä on tiukennettava.

Julkisten palveluiden alihankinnoissa on ollut ongelmia useissa kunnissa. Työntekijöiden palkkoja ja työsuhteen ehtoja on poljettu. Työperäistä hyväksikäyttöä käsiteltäessä jäljet johtavat epärehellisiin yrityksiin. Yritykset hyödyntävät taitavasti lainsäädännön porsaanreikiä, joita voitaisiin hyvinkin yksikertaisesti tilkitä muuttamalla esimerkiksi hankintalakia muutamilta kohdin. Nykyinen hankintalaki antaa avustavat työkalut, mutta vaativat kunnilta selkeitä valintoja, jotta hankinnat tehdään vastuullisesti ja työntekijäystävällisesti. Kuntien ja kaupunkien tulee olla esimerkillisiä työnantajia ja noudattaa työelämän pelisääntöjä prikuulleen. Samalla tavalla on toimittava myös ostettaessa palveluita yksityiseltä sektorilta. Suomalaisilla työmarkkinoilla työntekijöitä ei pidä asettaa eriarvoiseen asemaan. Miksi kunnat ja kaupungit voisivat hyväksyä välillisesti työehto- ja palkkausvilpit ulkoistamissaan palveluissa, kun lähtökohtaisesti vastaava automaattisesti hoidetaan oikein julkisen tahon omissa palveluissa?

Nykyinen hankintalaki mahdollistaa siis alihankkijoiden käytön. Vaatimukset kaikkia alihankkijoista ja alihankintaketjuja koskevista yksilöidyistä tiedoista lisäisivät toiminnan läpinäkyvyyttä, edistäisivät työturvallisuutta sekä torjuisivat harmaata taloutta. Tämän lähtökohdan huomioiminen hankintalain uudistamisessa antaisi selkänojaa myös kunnille toteuttaa vastuullista hankintaa.

Uusi hankintalaki tarvitaan nyt

Hankintalakia on uudistettava siten, että se kitkisi nykyistä tehokkaammin työperäistä hyväksikäyttöä erityisesti julkisten palveluiden alihankinnassa. Yksi tehokkain hankintalakimuutos olisi tehdä hankintasopimuksen erityisehdoista työlakien ja työehtosopimusten noudattamisen osalta pakollinen myös muiden kuin valtiotoimijoiden hankintasopimuksissa. Näin työlakien ja työehtosopimusten rikkomisesta tulisi samalla myös hankintasopimuksen rikkomus. Sen myötä palveluntuottajalla olisi suurempi mahdollisuus menettää sopimus ja suurempi taloudellisen sanktion riski.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s