Vaaliteemani

Teemoistani laajemmin

  • Meidän kotimme on Helsinki

    Helsinki on Suomen nopeimmin kasvava kaupunki. Kotikaupungissamme asuu jatkossa yhä enemmän ihmisiä. Helsinkiin muuttaa uusia asukkaita työn perässä niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Myös opiskelumahdollisuudet vetävät ihmisiä puoleensa.

    Helsinki on Suomen nopeimmin kasvava kaupunki. Kotikaupungissamme asuu jatkossa yhä enemmän ihmisiä. Helsinkiin muuttaa uusia asukkaita työn perässä niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Myös opiskelumahdollisuudet vetävät ihmisiä puoleensa.

    Me ihmiset teemme Helsingin ja Helsinki on meitä ihmisiä varten. Helsinkiä on rakennettava omaleimaisten ja elinvoimaisten kaupunginosien kokonaisuudeksi, jossa kaikilla on hyvä elää.

    Kasvu tuottaa kuitenkin myös kipuja. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 asuminen vei keskimäärin 28 prosenttia kotitalouksien tuloista. Isoissa kaupungeissa pienituloisilla asumiskulut saattavat nousta jopa 60 prosenttiin tuloista. Helsingillä on edessään iso tehtävä. Meidän on ehdottomasti huolehdittava siitä, että Helsingissä on tarjolla riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja. Kaupunki on olemassa meitä kaikkia varten, tuloista riippumatta.

    Helsingissä on lisättävä ARA-asuntojen tuotantoa, jotta asumiskustannusten taso säilyy matalampana. ARA-asuntojen kohtuuhinta turvataan rakennuskustannusten sääntelyllä, omakustannusvuokrilla ja tuotantotukien avulla. Vuokra-, asumisoikeus- ja omistusoikeusasuntojen rinnalla on rakennettava myös kohtuuhintaisia omistusasuntoja. Helsingissäkin pitkään toiminutta HITAS-järjestelmää ei pidä lakkauttaa, vaan sen virheet on korjattava ja mallia on jatkettava. Helsingin on ehdottomasti säilytettävä maaomaisuutensa. Se on meidän yhteistä pääomaa ja tuo kaupungille hyvin tuloja. Maaomaisuus turvaa mahdollisuutemme oikeudenmukaisiin valintoihin kaavoituksessa ja rakentamisessa. 

    Helsingin on pidettävä huoli siitä, että asuinalueet kehittyvät tasapuolisesti. Vanhoista asuinalueista palveluineen on pidettävä huolta samalla kun rakennetaan uusia. On huolehdittava siitä, että kaikilla alueilla on monipuolisesti erilaista asumista, niin vuokra-, asumisoikeus- kuin omistusasuntojakin.

    Varmistetaan hyvä asuminen kaikille meidän Helsingissä!

  • Hankinnat kuntoon

    Kunnissa tehdään suuri määrä julkisia hankintoja. Helsinki ostaa ison osan palveluistaan yksityisiltä yrityksiltä ja yhteisöiltä. Siksi on myös huolehdittava, että hankintaosaaminen kasvaa entisestään ja, että hankintaa tehdään suunnitelmallisemmin.

    Julkisten hankintojen volyymi on Suomessa vuositasolla noin 35 miljardia euroa, Helsingissä noin 2,5 miljardia euroa. Hankintamenettelyn iso ongelma on erityisesti syntyneiden sopimusten valvonnassa. Tällä hetkellä moniin räikeimpiinkään rikkomuksiin ei puututa siksi, että valvontaan kohdennetut resurssit ovat liian pienet niin hankintayksiköissä, aluehallintovirastoissa kuin urakoitsijallakin. Helsingissä valvontaan on panostettava erityisesti, jotta voisimme olla maan ykkönen sosiaalisesti vastuullisena toimijana. Vastuullisuuskriteereitä on tiukennettava.

    Julkisten palveluiden alihankinnoissa on ollut ongelmia useissa kunnissa. Työntekijöiden palkkoja ja työsuhteen ehtoja on poljettu. Työperäistä hyväksikäyttöä käsiteltäessä jäljet johtavat epärehellisiin yrityksiin. Yritykset hyödyntävät taitavasti lainsäädännön porsaanreikiä, joita voitaisiin hyvinkin yksikertaisesti tilkitä muuttamalla esimerkiksi hankintalakia muutamilta kohdin. Nykyinen hankintalaki antaa avustavat työkalut, mutta vaativat kunnilta selkeitä valintoja, jotta hankinnat tehdään vastuullisesti ja työntekijäystävällisesti. Kuntien ja kaupunkien tulee olla esimerkillisiä työnantajia ja noudattaa työelämän pelisääntöjä prikuulleen. Samalla tavalla on toimittava myös ostettaessa palveluita yksityiseltä sektorilta. Suomalaisilla työmarkkinoilla työntekijöitä ei pidä asettaa eriarvoiseen asemaan. Miksi kunnat ja kaupungit voisivat hyväksyä välillisesti työehto- ja palkkausvilpit ulkoistamissaan palveluissa, kun lähtökohtaisesti vastaava automaattisesti hoidetaan oikein julkisen tahon omissa palveluissa?

    Nykyinen hankintalaki mahdollistaa siis alihankkijoiden käytön. Vaatimukset kaikkia alihankkijoista ja alihankintaketjuja koskevista yksilöidyistä tiedoista lisäisivät toiminnan läpinäkyvyyttä, edistäisivät työturvallisuutta sekä torjuisivat harmaata taloutta. Tämän lähtökohdan huomioiminen hankintalain uudistamisessa antaisi selkänojaa myös kunnille toteuttaa vastuullista hankintaa.

    Uusi hankintalaki tarvitaan nyt

    Hankintalakia on uudistettava siten, että se kitkisi nykyistä tehokkaammin työperäistä hyväksikäyttöä erityisesti julkisten palveluiden alihankinnassa. Yksi tehokkain hankintalakimuutos olisi tehdä hankintasopimuksen erityisehdoista työlakien ja työehtosopimusten noudattamisen osalta pakollinen myös muiden kuin valtiotoimijoiden hankintasopimuksissa. Näin työlakien ja työehtosopimusten rikkomisesta tulisi samalla myös hankintasopimuksen rikkomus. Sen myötä palveluntuottajalla olisi suurempi mahdollisuus menettää sopimus ja suurempi taloudellisen sanktion riski.

  • Kalasatama on kotisatama

    Haluan olla tulevassa valtuustossa. Haluan olla päättämässä Kalasataman kehittämisestä. Haluan tuoda alueen asukkaan paikallistuntemuksen kaupunginvaltuustoon.  

    Olen asunut perheeni kanssa Kalasatamassa nyt kahdeksan vuotta. Sitä ennen asuin 13 vuotta Herttoniemenrannassa.  Uudet asuinalueet tarjoavat asujilleen omat haasteensa, mutta silti minusta on mukava seurata niiden kehittymistä vuosien kuluessa.  

    Hertsikanranta tarjosi kaipaamani puitteet kolmilapsiselle perheelle, mutta nyt Kalasatamasta on tullut meidän kotikulmat, jossa haluan viettää tulevat vuodet. 

    Vuosia sitten oli huolenaiheena se, ettei Kalasatama jää vain Redin takapihaksi. Niin ei käynyt. Alueestamme on kehittynyt moderni kaupunginosa Helsingissä. Olemme palvelujen keskellä, liikenteen solmukohdassa. Kaupungin virkistysalueet ovat kivenheiton päässä. Metrolla pääsee hetkessä itään ja länteen, raideliikenne kehittyy tulevina vuosina.  

    Meitä kalasatamalaisia on monenlaisia – on vuokra- ja omistusasujia, senioreja ja lapsia, työssäkäyviä ja opiskelijoita. Monipuolinen asukaskunta on osa alueen viehättävyyttä. Ympäristötaide tuo kauniin lisän tiiviin kaupunkirakentamisen keskelle. Suvilahden tapahtuma-alueella kulttuuritarjontaakin on lähellä. Meri, luonto ja kaupunki ovat yhdistyneet. Suunnitellut puistot ja virkistysalueet lisäävät alueen viihtyisyyttä. 

    Kalasatamassa panostetaan kestävään kehitykseen. Jätehuollossa on putki-imujärjestelmä ja älykkäitä energiajärjestelmiä on otettu käyttöön. Jätteiden lajittelusta on hyvät kokemukset.  

    Meillä Kalasatamassa palvelut ovat pysyneet melko hyvin muun rakentamisen rytmissä. Päiväkoteja on perustettu vuoropäivähoitoa myöten. Uusia rakennetaan ja avataan asuntojen ja asukasmäärän kasvaessa. Kalasataman koulun toinen vaihe on valmistunut. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa.  Nuorisotila Happi on kivenheiton päässä, mutta kaipaisin edelleen tiloja myös alueen taloista. Redi ei korvaa nuorisotiloja.  

    Kalasatamaa kuitenkin rakennetaan arvion mukaan vielä pitkään. Sompasaaren rakentaminen on pitkällä, Nihdin rakentaminen alkaa. Pohjoisessa Verkkosaaren ja Kyläsaaren suunnitelmat etenevät. Asukasmäärä nykyisestä n. 5000 kasvaa 10000 kalasatamalaiseen. 

    Kaupungin on huolehdittava siitä, että nykyiset ja tulevat kalasatamalaiset eivät kärsi kohtuuttomasti tämän pitkän rakennusprojektin jatkumisesta. Alueen kasvu ja laajentuminen on huomioitava julkisten palveluiden ja infrastruktuurin kehittämisessä. Koulun, päivähoitopaikkojen, yhteisten tilojen, liikenteen ja palveluiden riittävyys on taattava asukasmäärän kasvaessa joka vuosi. Meidän on varmistettava, että kaavaan merkityt palvelut voivat toteutua elävässä kaupungissa asuintalojen kivijalassa.  

    Tammikuun lopussa julkaistiin VATT:n, Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimus, jonka mukaan alueen kehittymisen kannalta sillä näyttää olevan merkitystä, että alueelta on päättäjiä kaupunginvaltuustossa. Meiltä Kalasatamasta ei tällä hetkellä ole yhtään valtuutettua. 

    Minä haluan olla tulevassa valtuustossa. Haluan olla päättämässä Kalasataman kehittämisestä. Haluan tuoda alueen asukkaan paikallistuntemuksen kaupunginvaltuustoon. Kalasatama kuuluu meille, asukkaille, helsinkiläisille. Ja siitä saavat nauttia muualtakin tulevat 🙂 Kalasatama on meidän turvasatama.  

  • Palkalla pärjättävä myös Helsingissä!

    Yksityiset palvelut ovat keskeinen osa suurkaupunkien rakennetta. Helsingissä yli 60 prosenttia työpaikoista on yksityisillä palvelualoilla. Korkeat asumiskustannukset yhdistettynä mataliin palkkoihin ovat kuitenkin muodostamassa tulpan arkipäivän palveluidemme kehittämiselle: työntekijöiden rekrytoiminen on käynyt hankalammaksi samalla kun yhä harvemmalla on varaa käyttää esimerkiksi tuottamiaan palveluita.

    Helsingin tulee kaikin tavoin edistää kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa. Samalla kaupunki voi vaatia alueen yrityksiä osaltaan huolehtimaan kaupungin elinvoimaisuudesta: yritysten tulee toimia vastuullisesti tarjoamalla kokoaikaisia, pysyviä työsuhteita, joista saatava palkka riittää elämiseen täällä.

    Kaikille meille on tärkeää riittävä toimeentulo ja että yhden työn palkalla pärjää arjessa. Mitä Helsinki sitten tarjoaa meille kaikille tähän tueksi ja mistä mahdollisuus hyvään arkeen meillä oikein koostuukaan? Ystävistä, läheisistä ja perheistä – kyllä, mutta sujuva arki koostuu myös lasten päivähoidosta, kouluista kaikilla luokka-asteilla, sosiaali- ja terveyspalveluista, vanhustenhuollosta, toimivasta julkisesta liikenteestä, katujen kunnossapidosta, kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista, työttömien palveluista, kirjastoista, nuorisotaloista, uimahalleista, urheilupaikoista ja myös kulttuuritarjonnasta. Näiden kaikkien olemassaolo on kiinni kaupungin päätöksenteosta ja siitä, miten toimintoja kehitetään ja mitä on tarjolla myös jatkossa. 

    Kuntavaalit ovat keskeisin paikka vaikuttaa siihen, ketkä ovat päättäjinä rakentamassa meille kehittyvää ja oikeudenmukaista Helsinkiä. Varmistetaan se, että palkalla voi pärjätä myös Helsingissä!

  • Mielenterveyden tukena Helsinki

    Mielenterveys tarkoittaa hyvinvointia, elämäniloa ja jaksamista arjessa – tiivistää Mieli ry.

    Oman mielenterveyteni tukena ovat läheiset, työn mielenkiintoisuus, yhdessä tekeminen, kulttuurin ja liikunnan harrastusmahdollisuudet sekä kaunis kaupunkiympäristö. Jokaisella meistä pitäisi olla oma tapansa purkaa ja ladata akkujaan. Turvallinen arki pitäisi olla jokaisen tukena päiväkodista seniorielämään. Joskus tilanne kuitenkin menee siihen, että mikään ei auta, syystä tai toisesta mieli murtuu. Silloin ammattiavun soisi olevan lähellä, muttei näin kuitenkaan kaikilla ole. Ne, joilla on mahdollisuus käyttää yksityisiä palveluja, saavat avun nopeasti. Ne, jotka käyttävät julkisia palveluja, voivat joutua odottamaan ensimmäistä kohtaamista ammattiavun kanssa kohtuuttomia aikoja. Näin on Helsingissä.

    Mielenterveyden ja jaksamisen voimavarat ovat vähentyneet yhä useammalla ihmisellä viimeisten vuosien aikana. Mielenterveyden kustannukset ovat Suomessa OECD:n mukaan yli 11 miljardia euroa vuodessa. Korona-pandemia on pahentanut ihmisten tilannetta entisestään ja yhä useampi tarvitsee tukea. Korona on kalvanut monien mieltä, osa on joutunut työskentelemään taudille alttiina jo toista vuotta. Tukea omaan jaksamiseen kaivataan niin työikäisten, ja yhä useammin, nuorten keskuudessa. 

    Helsingissä hoidon piiriin pääseminen on liian moniportaista ja hidasta. Julkisen terveydenhuollon kautta pidempikestoisen hoidon piiriin pääsy voi kestää jopa pari vuotta. Mielenterveyden järkyttyä ei voi olettaa, että monikaan jaksaisi määrätietoisesti taistella hoidon saamisesta kuukausi kaupalla. Psykoterapia on tätä nykyä yleisin pitkäkestoinen, Kelan korvaama hoitomuoto. Sen piiriin päästäkseen on jonotettava ensin päästäkseen lääkäriin, saadakseen lähetteen erikoislääkärille, saadakseen muutaman kuukauden keskusteluhoitojakson psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa ja saadakseen lähetteen maksusitoumuksineen terapiaan. Monella eivät voimat riitä tähän ruljanssiin ja prosessi jää kesken. Ja hoito jää saamatta. Pahimmillaan on edessä ennenaikainen pysyvä työkyvyttömyys, me kaikki häviämme.

    Helsingin on lisättävä resursseja mielenterveyden hoitoon. Rahoitusta on kasvatettava ja ammattitaitoista henkilökuntaa tarvitaan lisää. Hoitoon pääsyä on nopeutettava ja helpotettava. Terapiatakuu on saatava voimaan Helsingissä. Matalankynnyksen palvelupisteiden, kahden Miepin toimintaa on lisättävä. Miepin keskusteluapu helpottaa monia ja estää varsinaisen sairastumisen. Kouluterveydenhoitoon tarvitaan lisää resursseja.